Edellisen kirjoituksen päätin sanoihin kyllä juusto on aina juustoa. Sillä on nyt hyvä aloittaa. Hyvin napakkaherainen halloumijuusto on sillä lailla kiva, että se säilyy pakkauksessaan pitkään ja sen voi paistaa. Tässä lähes kesäisessä annoksessa (in your face marraskuu) on yhdistetty helposti perisuomalaiset kurkut ja ruisleivät kyproslaiseen erikoisuuteen; juustoon.
Paras mummonkurkku tulee tietenkin avomaankurkuista ja kesällä, mutta ei anneta sen masentaa, nimittäin tälläkin hetkellä saa kaupasta hienoa närpesläistä kasvihuonekurkkua. Ajatelkaa, jos meillä ei olisi maataloustukia, niin juurikkaita se olisi vain pöytäänpantavana. Jos niitäkään, pahimpia maataloustukien puolustajia uskoakseni. Tai mikä pahinta, juurekset olisivat ulkomaisia. Hyi olkoon.
No niin. Kuori kurkku, viipaloi se. Pitkittäin, jos haluat annokseen näyttävyttä. Laita ohuet viipaleet tiiviskantiseen astiaan. Lisää väkiviinaetikkaa korkillinen, loraus valkoista balsamicoa, pari teelusikallista sokeria, suolaa rippanen ja tilliä maun mukaan. Lorota sekaan hieman kylmää vettä, niin että kurkut juuri peittyvät. Kurkkuun asti vettä. Heh. Maista liemi. Lisää jotakin edellämainituista, jos se mielestäsi jotakin kaipaa. Sulje kansi laita kurkut jääkaappiin pariksi tunniksi. Kieputa astiaa puolen tunnin välein hellästi.
Kaiva leipälaatikosta vanhat ruisleivät. Levitä ne pellille ja ripottele vähän päälle suolaa ja mustapippuria. Laita ruisleivät uuniin 180 asteeseen ja anna niiden kuivua. Älä polta leipiä. Vähän väriä niihin saa tulla. Kun leivät ovat jäähtyneet, tee niistä suuhun sopivia murusia.
Viipaloi halloumi. Jos olet oikein suolaista juustoa karttava, anna halloumin pakkauksesta poiston jälkeen levätä tunti kylmässä vedessä. Itse en antaisi suolan karata. Kaipaan painetta suoniini.
Laita pannulle ihan hieman voita ja oliiviöljyä. Paista siinä halloumit ruskeiksi.
Pinoa lautaselle leivänmurut, valutetut kurkut ja halloumi ja pirskottele päälle hyvää oliiviöljyä. Tarjoile, nauti ja tiskaa ja siivoa. Velvollisuudet, hyvät ihmiset velvollisuudet.