Tämä ohje voisi kuulua näin: keitä kuoritut, jauhoiset perunat. Muussaa ne maidon ja voin kanssa, lisää suola ja kananmunan keltuaista, sekoita ja anna muussin vähän jäähtyä. Pursota pursotinpussin ja tyllan avulla niistä kauniita ruusukkeita leivinpaperoidulle pellille ja paista uunissa 225 asteessa niin, että ruusukkeiden huiput saavat väriä.
Kirjoitan kuitenkin hieman duchess-perunasta ajatuksiani. Kun tein näitä perunamuussilta maistuvia papanoita jouluna, tulin pohtineeksi, että miksi näille tehdään näin monimutkaisia asioita. Muussihan ajaa maullisesti ja rakenteellisesti saman asian. Tajusin, että tämähän on keino kuumentaa muusi uudestaan niin, että se säilyttää kauniin ulkomuodon ja rakenteen. Eikä pala helposti pohjaan. Ilmeisesti joku herttuatar joskus on ollut suuri perunamuussin ystävä ja pitkä matka keittiöstä tai ailahtelevat ruoka-ajat ovat asettaneet keittiömestarille haasteen tarjoilla muussi kauniisti ja kuumana. Siksi muussi on tajuttu pursottaa ja paistaa. Ehkä myös kananmunankeltuainen jalostaa makua ja vyötärölinjaa.
Tämä on possurullan lisuke ja sopii yhteen kastikkeen kanssa.
Periaatteessa tämäkin ruoka on helppo kuin mikä ja silti se vaatii tarkkaa tuntumaa. Muussin pitää olla rakenteeltaan melko napakkaa, kuitenkin niin, että se kulkee kauniisti tyllan läpi jääden pursotettuun muotoon. Jauhoisia perunoita kannattaa käyttää muussissa siksi, ettei lopputulos ole liisteriä. Myös herttuattaren polttomahdollisuus on olemassa. Paistovaiheessa kannattaa siis olla tarkka. Samoin lämpimien nokareiden asettelemisessa lautaselle. Ne kun ovat hieman pehmeitä. Suosittelen siis kokeilemaan tätä ensin melko armollisella ruokayleisöllä. Jos epäilet, pysyttäydy muussissa.
Muussiahan ei sitten kannata tehdä millään muulla kuin muussaimella. Ei sähkövatkaimella eikä sauvasekoittimella.
Perunamuussiin voi lisätä eksotiikkaa raastamalla sekaan muskottipähkinää. Muskottipähkinässähän on se hyvä puoli, että siinä on serotoniinia ja toimii masennuslääkkeenä. Joten antaa raastimen laulaa. Toinen raastettava eksotismi perunamuussissa on sitruunankuori. Siitä tulee hauska olemus, jota kukaan ei meinaa muussista tunnistaa. Voit siis pitää myös ruokavisan syödessä. Raasta vain sitä keltaista osaa kuoresta. Juustoraastekaan ei ole huono lisä tähän. Se kannattaa lisätä heti mahdollisimman kuumien perunoiden sekaan, että juusto ehti sulaa ja sekoittua ennen pursottamista.
Ja jos maltoit lukea tänne saakka ja vielä mietit, että mistä saat pursotinpusseja ja mikä on tylla, niin tässä vastaus. Isoja, lämpöä kestäviä kertakäyttöpursotinpusseja saa hyvistä ruokakaupoista. Tyllia eli suuttimia saa kokkipuodeista ja tavarataloista. Helsingistä päin osaan neuvoa ostospaikat.