Unohdin kuvata hyvissä ajoin, anteeksi.
Hampurilaissarjan viimeinen osa.
Tästä sarjasta on paljastettu jo kepsuppi, majoneesi ja briossisämpylä. Nämä kun malttaa laittaa yhteen, ei jää nälkä eikä paha mieli.
Naudan jauhelihaa
Suolaa reilusti
Mustapippuria pippurimyllystä
Sotke nämä kulhossa keskenään. Jauheliha kannattaa ottaa lämpimään muutama tunti ennen paistoa, ettei siitä karkaa mehut pannulle. Pihvi ei totta vie muuta kaipaa. Kun suolan ja pippurin vaivaa lihan sekaan, siitä tulee hyvin pihvinä koossa pysyvä. Ylimääräistä sideainetta ei siis tarvita.
Pannu saa olla kuuma. Mustuneessa lihassa on nimittäin karsinogeeniä ja sen on pakko maistua hyvältä, koska siitä voi saada syövän. Lihan ollessa hyvää, voi pihvin hyvin jättää sisältä pinkiksi. Mehevyyttä sekin.
Jos teet hampurilaisen, sinne väliin voi laittaa myös juustoa, tomaattia, suolakurkkua, salaattiakin. Juustoksi sopii hienosti cheddar. Ei se sellainen kelmussa oleva beetakaroteenillä värjätty kuminpala, vaan esimerkiksi kotimainen Waldemar. Parhaat suolakurkut tulee Venäjältä ja tomaatit närpiöläisestä kasvihuoneesta.
Paljastan tähän loppuun vielä yhden lempiruuistani: Jauhelihapihvi, etikkainen vihersalaatti ja joko pinot noir/spätburgunder tai nebbiolo. Huomaatteko, viini kuuluu erottamattomana osana ruokaan. Eurooppalaista, niin eurooppalaista.
